Kotisiivouksen hinta koostuu kahdesta luvusta, joista vain toinen näkyy mainoksessa. Ensimmäinen on henkilötyötunnin hinta ja toinen on se, montako henkilötyötuntia kotiin oikeasti kuluu. Kun molemmat tietää, tarjousten vertailu muuttuu laskutoimitukseksi, ja siihen päälle tulee vielä verotuksen puoli, joka vuonna 2026 on poikkeuksellisen keskeneräinen.
Tuntihinnat syksyllä 2026
Yhden siivoojan henkilötyötunti asettuu syksyllä 2026 karkeasti 45 ja 72 euron välille, kun hintaan sisältyy arvonlisävero 25,5 prosenttia. Luku on suuruusluokka-arvio yleisestä hintatasosta. Verohallinnon mukaan 25,5 prosenttia on yleinen verokanta, ja se on ollut voimassa 1.9.2024 alkaen.
Haarukka on leveä, koska siihen mahtuu kaksi eri tuotetta. Säännöllinen sopimussiivous, esimerkiksi joka toinen viikko toistuva käynti, on lähes aina haarukan alapäässä, tyypillisesti noin 45–55 euroa tunnilta. Kertaluonteinen siivous ilman sopimusta on ylempänä, usein 60–72 euroa tunnilta, koska yksittäinen käynti ei tuo yritykselle ennustettavaa reittiä eikä toistuvaa työtä. Pääkaupunkiseudulla hinnat painottuvat haarukan yläpäähän ja muualla Suomessa alapäähän.
Erikseen on olemassa arvonlisäveroton siivous, jonka hinta on tyypillisesti noin 37–40 euroa tunnilta. Kyse ei ole tarjouksesta vaan sosiaalihuoltopalveluna tuotetusta kotisiivouksesta, joka on arvonlisäverolain nojalla veroton ja edellyttää alentunutta toimintakykyä ja palvelusuunnitelmaa. Sitä ei voi ostaa pelkän hinnan takia.
Hinnat myös liikkuvat kesken vuoden. Hinnasto päivittyy tyypillisesti kerran vuodessa, eikä korotus osu aina vuodenvaihteeseen. Vuoden takaiseen hintaan ei siis kannata verrata.
Hintaan vaikuttavat tekijät
Neliömäärä vaikuttaa hintaan tuntien kautta, ei tuntihinnan kautta. Tavallinen kaksio vie yhdeltä siivoojalta noin kaksi tuntia, kolmio kahdesta kolmeen ja omakotitalo helposti neljä tuntia tai enemmän. Ratkaisevaa on kylpyhuoneiden lukumäärä, ei asuinpinta-ala, koska märkätilat vievät suhteessa eniten aikaa.
Siivoustiheys on toinen suuri tekijä. Kahden viikon välein siivottu koti pysyy tilassa, jossa työ on rutiininomaista. Kaksi kertaa vuodessa siivottavassa kodissa jokainen käynti on käytännössä perussiivous, jossa kalkki, rasva ja pöly ovat ehtineet pinttyä. Tästä syystä harva siivous ei ole yhtä paljon halvempaa kuin käyntien lukumäärästä voisi päätellä.
Lisätyöt hinnoitellaan yleensä erikseen ja tuntiperusteisesti. Ikkunanpesu, uunin sisäpuoli, jääkaapin sulatus ja pesu, mattojen imurointi kaappien alta sekä parvekkeen pesu ovat tavallisia lisiä. Jos ne halutaan mukaan, ne pitää sanoa tarjouspyynnössä ääneen, koska peruskäynnin sisältö on yleensä määritelty tarkasti.
Kolmas tekijä on henkilötyötunnin määritelmä. Se tarkoittaa yhden henkilön tekemää yhden tunnin työsuoritusta. Jos kaksi siivoojaa työskentelee kolme tuntia, laskutettavia henkilötyötunteja on kuusi, vaikka käynti kesti kolme tuntia. Tämä on yleisin syy siihen, että lasku tuntuu suuremmalta kuin arvio.
Käyntimaksut ja muut lisät
Tuntihinta ei ole koko lasku. Aine- ja välinemaksu tai käyntimaksu vaihtelee tavallisesti noin 4 eurosta 20 euroon käynniltä, ja muutto- ja suursiivouksissa se on korkeampi kuin tavallisessa kotisiivouksessa. Osa yrityksistä sisällyttää aineet ja välineet tuntihintaan ja veloittaa erikseen matkasta, esimerkiksi 15 minuutin siirtymämaksuna tuntihinnan mukaan.
Paperilaskusta veloitetaan yleisesti 5–6 euroa, sähköposti- ja verkkolaskut ovat maksuttomia. Minimilaskutus on tavallisesti kaksi tuntia käyntiä kohden, eli tunnin siivousta ei käytännössä voi ostaa. Peruutusehdot vaihtelevat, ja myöhäinen peruutus laskutetaan usein täytenä käyntinä.
Kahden yrityksen vertailussa nämä erät ratkaisevat yllättävän usein. Neljän tunnin siivous 62,80 euron tuntihinnalla ja 20 euron käyntimaksulla maksaa 271,20 euroa, ja sama neljä tuntia 67,80 euron tuntihinnalla ja 9 euron käyntimaksulla maksaa 280,20 euroa. Halvempi tuntihinta ei siis ollut halvempi lasku ennen kuin sekä tunnit että kiinteät erät oli laskettu yhteen.
Kotitalousvähennys vuonna 2026
Kotisiivous on Verohallinnon tarkoittamaa tavanomaista kotitaloustyötä, joten se oikeuttaa kotitalousvähennykseen. Voimassa olevan lain mukaan yritykseltä ostetusta työstä saa vähentää 35 prosenttia työn arvonlisäverollisesta osuudesta. Enimmäismäärä on 1 600 euroa henkilöä kohden vuodessa ja 3 200 euroa pariskunnalta, ja vähennyksestä vähennetään 150 euron vuotuinen omavastuu. Jos kotitalous palkkaa työntekijän itse, vähennys on 13 prosenttia maksetusta palkasta.
Verohallinnon ohjeessa kotitalousvähennys verotuksessa (VH/555/00.01.00/2026, 10.2.2026) sanotaan selvästi, mikä jää ulkopuolelle: vähennystä ei saa laskuun sisältyvistä laitteista, tarvikkeista, materiaaleista, aineksista, matkakuluista eikä kuljetuskustannuksista. Käytännössä siis aine- ja välinemaksu sekä siirtymämaksu eivät kerrytä vähennystä, vaikka ne ovat samalla laskulla. Työn tehneen yrityksen on lisäksi kuuluttava ennakkoperintärekisteriin, minkä voi tarkistaa maksutta yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä. Vähennyksen saa myös vanhempien, isovanhempien tai vastaavien suoraan ylenevässä polvessa olevien sukulaisten käytössä olevaan asuntoon ostetusta työstä.
Laskuesimerkki tekee mekanismin näkyväksi. Joka toinen viikko siivottu kaksio, kaksi henkilötyötuntia kerralla ja 50 euron tuntihinta, tuottaa vuodessa noin 26 käyntiä ja 2 600 euroa työn osuutta. Siitä 35 prosenttia on 910 euroa, ja kun omavastuu 150 euroa vähennetään, verohyöty on 760 euroa. Aine- ja välinemaksut jäävät tämän laskelman ulkopuolelle. Omavastuu vähennetään kerran vuodessa henkilöä kohden, ei jokaisesta laskusta erikseen, joten se kannattaa pitää mielessä, jos harkitsee vähennyksen jakamista puolisoiden kesken.
Katto tulee vastaan aiemmin kuin moni olettaa. Koska vähennys on 35 prosenttia ja omavastuu 150 euroa, 1 600 euron enimmäismäärä täyttyy, kun työn osuutta on ostettu 5 000 eurolla vuodessa. Sen ylittävä osa on kokonaan omaa rahaa.
Vuoden 2026 osalta on yksi tärkeä varaus. Verohallinnon 16.6.2026 julkaiseman tiedotteen mukaan hallitus esittää, että enimmäismäärä nousisi 1 600 eurosta 2 100 euroon ja yritykseltä ostetun työn vähennysprosentti 35:stä 40:een vuosina 2026 ja 2027, palkkojen osalta 13 prosentista 15 prosenttiin. Omavastuu säilyisi 150 eurossa. Esitys tulisi voimaan takautuvasti 1.1.2026 alkaen maksettuihin kustannuksiin, jos eduskunta hyväksyy sen. Syyskuun 2026 alussa kyse on yhä esityksestä, ei laista, joten omaa budjettia ei kannata laskea 40 prosentin varaan. Verokortin muutosta hakiessa turvallisin oletus on voimassa oleva 35 prosenttia.
Tarjousten vertailu
Pyydä tarjous aina samoilla tiedoilla: asunnon neliöt, huoneiden ja kylpyhuoneiden määrä, lemmikit, siivoustiheys ja se, mitä lisätöitä haluat mukaan. Pyydä hinta eriteltynä niin, että näet erikseen henkilötuntihinnan, arvioidut henkilötyötunnit, aine- ja välinemaksun sekä mahdolliset matkakulut, ja varmista sisältyykö arvonlisävero ilmoitettuun hintaan.
Tarkista kolme asiaa ennen tilausta. Ensinnäkin onko yritys ennakkoperintärekisterissä, koska ilman sitä kotitalousvähennystä ei saa lainkaan. Toiseksi mikä on minimilaskutus ja peruutusehto. Kolmanneksi mitä peruskäynti nimenomaan sisältää, koska ero yrityksen A ja yrityksen B välillä on useimmiten sisällössä eikä tuntihinnassa. Vasta kun sisältö on sama, tuntihintoja voi verrata keskenään.