Lämmitysvika alkaa yllättävän usein asetuksista ja päättyy vasta harvoin kylmäainepiiriin. Siksi vianetsintä kannattaa tehdä siinä järjestyksessä, jossa korjaus maksaa vähiten: ensin ilmaiset tarkistukset, sitten muutaman euron huoltotoimet, sitten ammattilaisen perushuolto ja vasta lopuksi kylmäainepiirin tai kompressorin korjaus.
Käyttäjän omat tarkistukset
Ensimmäinen kohta on käyttötila. Motivan lämpöpumppujen huolto-ohje sanoo suoraan, ettei ilmalämpöpumpun automaattiasetusta kannata käyttää Suomen oloissa, vaan laite asetetaan tarpeen mukaan manuaalisesti joko lämmitykselle tai viilennykselle. Automaatti voi käynnistää jäähdytyksen tarpeettomasti kesken lämmityskauden esimerkiksi silloin, kun takkaa lämmitetään, kevätaurinko paistaa sisään tai ruoanlaitto tuo huoneeseen lisälämpöä. Tämä on tavallisin yksittäinen syy siihen, että laite käy mutta huone ei lämpene.
Toinen kohta on asetusarvo ja ajastus. Tavoitelämpötilan on oltava huoneen lämpötilaa korkeampi, ja ajastus tai etäohjaus on voinut jäädä päälle väärään vuorokaudenaikaan. Kaukosäätimen paristot kannattaa vaihtaa ennen kuin epäilee laitetta, koska heikko säädin voi näyttää lähettävän käskyn vaikkei lähetä. Sähkönsyöttö tarkistetaan turvakytkimestä ja sulakkeesta, ja laite kannattaa käynnistää uudelleen ja seurata, mitä se tekee ensimmäisen vartin aikana. Näyttöön ilmestyvä vikakoodi kirjataan ylös sellaisenaan; se lyhentää asentajan työtä olennaisesti.
Daikinin oma vianetsintäohje muistuttaa lisäksi kolmesta seikasta, jotka jäävät helposti huomaamatta: sisä- ja ulkoyksikön ilmanotto- ja puhallusaukot eivät saa olla tukossa, ovien ja ikkunoiden on oltava kiinni, eivätkä huoneen ilmanvaihtopuhaltimet saa käydä samaan aikaan. Liesituulettimen tehostus tai jatkuvasti auki oleva tuuletusikkuna vie lämmön ulos nopeammin kuin pumppu ehtii tuoda sitä sisään.
Kolmas kohta on suodatin. Motivan ohjeen mukaan tyypillinen karkeasuodattimen puhdistussuositus on noin kuukauden välein, ja esimerkiksi kotieläintalouksissa tarve voi olla tiheämpikin. Suodatin imuroidaan ja tarvittaessa pestään vedellä ja miedolla pesuaineella laitteen ohjekirjan mukaan. Likaantunut karkeasuodatin heikentää laitteen hyötysuhdetta, ja tukkeutunut suodatin näkyy juuri siten, että puhallettu ilma tuntuu haaleammalta kuin ennen. Suodattimien likaisuutta kannattaa seurata erityisesti ensimmäisenä vuotena hankinnan jälkeen, jotta oikea puhdistusväli löytyy. Sisäyksikössä voi olla karkeasuodattimen lisäksi muita suodattimia, esimerkiksi aktiivihiilisuodatin, joiden vaihtoväli tarkistetaan käyttöohjeesta.
Neljäs kohta koskee rinnakkaista lämmitystä. Jos talossa on sähköpatterit tai vesikiertoinen lämmitys ilmalämpöpumpun rinnalla, niiden asetusarvot kannattaa laittaa muutamaa astetta ilmalämpöpumpun asetusta alemmaksi. Muuten rinnakkainen lämmitys hoitaa työn ensin, ilmalämpöpumppu jää tyhjäkäynnille ja vaikuttaa siltä kuin se ei lämmittäisi lainkaan, vaikka vika on säädössä.
Viides kohta on asetusten hienosäätö, joka jää usein kokonaan tekemättä. Motivan ohje huomauttaa, että järjestelmätoimittajat eivät yleensä hienosäädä ilmalämpöpumppujen asetuksia, vaan tarkempi säätäminen on käyttäjän vastuulla. Asetusarvot kannattaa käydä läpi ja tarvittaessa hienosäätää ensimmäisen lämmityskauden kuluessa, kun näkee, miten laite käyttäytyy pakkasella. Myös käyttöönotosta on hyvä laatia käyttöönottopöytäkirja, koska siitä näkee myöhemmin, mihin arvoihin laite alun perin säädettiin.
Talvikäytön normaali toiminta
Osa "vioista" on laitteen suunniteltua toimintaa. Kun kostea ulkoilma osuu kylmään lämmönsiirtimeen, kosteus tiivistyy ja jäätyy kennon pinnalle. Jää toimii eristeenä ja estää lämmön siirtymisen, joten laite ajaa säännöllisin väliajoin sulatusjakson. Sulatuksen aikana sisäyksikön puhallin ei yleensä käy eikä sisäyksiköstä tule lämpöä, ja ulkoyksiköstä voi nousta höyryä. Jakso kestää tyypillisesti muutamia minuutteja, ja sen jälkeen lämmitys jatkuu normaalisti. Jos huoneen lämpötila laskee vain ajoittain ja palautuu itsestään, kyse on lähes varmasti tästä.
Huurtuminen ja ajoittainen jäätyminen on normaalia talvikäytössä, ja pahimmillaan se on nollan asteen tuntumassa pitkien märkien kelien aikana, ei kovilla pakkasilla. Lämmitysteho laskee sitä mukaa kuin ulkona kylmenee, mikä on fysiikkaa eikä vika. Motivan mukaan monilla ilmalämpöpumpuilla pakkasraja saattaa olla jopa -30 astetta, mutta oikea toimintaohje kovilla pakkasilla on syytä tarkistaa laitteen omasta käyttöohjeesta, koska rajat vaihtelevat malleittain.
Toiminnan seurantaan kannattaa käyttää sähkönkulutusta. Selittämättömät muutokset kulutuksessa voivat kertoa ongelmasta. Eri kuukausien ja vuosien vertailussa lukemat pitää lämpötilakorjata, koska lämmityskausien kylmyys vaihtelee, ja lämpötilakorjatun kulutuksen kasvun syy kannattaa selvittää.
Ulkoyksikön jäätyminen ja sulatusvedet
Kokonaan jäätynyt ulkoyksikkö on eri asia kuin normaali huurtuminen. Jäätä ei saa missään tapauksessa irrottaa hakkaamalla tai raaputtamalla, koska työkalu vaurioittaa kennon lamelleja hyvin helposti ja korjaus maksaa moninkertaisesti sen, mitä sulattaminen olisi maksanut. Oikea tapa on katkaista virta turvakytkimestä ja valuttaa jään päälle lämmintä, ei kiehuvaa, vettä. Lehdet, risut ja muu roska poistetaan ulkoyksikön ympäriltä ja puhaltimen edestä varovasti.
Sulatus- ja kondenssivesien poistoa on seurattava säännöllisesti. Jos vedet valuvat suoraan ulkoyksikön alle eikä niitä ole ohjattu viemäriin, alle kertyvä jääkeko kasvaa talven mittaan yhä korkeammaksi, kunnes se saavuttaa ulkoyksikön ja pahimmassa tapauksessa rikkoo laitteen. Jään poistaminen keon pohjalta kuuluu asukkaan tehtäviin.
Lumi ja jää poistetaan ulkoyksiköstä talven aikana säännöllisesti, ja ulkoyksikön tarkkailu sekä sulatus- ja kondenssivesien seuranta kannattaa tehdä kuukauden välein. Ulkoyksikön asennuskorkeus vaikuttaa tähän suoraan: liian matalalle asennettu yksikkö jää lumen ja oman sulatusvetensä armoille, kun taas riittävä korkeus maasta ja seinästä pitää ilmankierron auki myös lumisena talvena.
Keväällä ennen jäähdytyskauden alkua tarkastetaan sisäyksikön kondenssiveden poiston toiminta. Viilennyskäytössä sisäyksikköön syntyy kondenssivettä, ja jos poisto on tukkeutunut talven aikana, kesän ensimmäinen viilennyspäivä voi aiheuttaa vesivahingon.
Ammattilaisen työtä vaativat viat
Jos omat tarkistukset eivät auta, seuraava askel on perushuolto. Motivan ohjeen mukaan ilmalämpöpumpun perushuolto voi sisältää sisäyksikön lämmönsiirtokennoston puhdistuksen, puhaltimen toiminnan tarkastuksen ja puhdistuksen, kondenssiveden ohjauksen tarkastuksen ja vesialtaan puhdistuksen, kompressorin paine- ja lämpötilamittaukset, ulkoyksikön puhaltimen tarkastuksen, kondenssi- ja sulatusveden ohjauksen tarkastuksen, ulkoyksikön imu- ja puhalluslämpötilojen mittauksen sekä tarvittaessa ulkoyksikön kennoston puhdistuksen. Työstä kuuluu saada kirjallinen huoltoraportti tehdyistä toimenpiteistä ja havainnoista. Perushuolto teetetään muutaman vuoden välein tai likaantumisen mukaan.
Kylmäainepiiriin ei saa kajota kuka tahansa. Motivan ohje toteaa, että F-kaasuja sisältävien lämpöpumppujen asennus- ja huoltotöitä tekevällä yrityksellä on oltava Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksyntä eli kylmälaiteliiketodistus, ja asentajilla riittävä henkilökohtainen pätevyystodistus. Sekä yrityksen urakointioikeudet että asentajien pätevyydet voi tarkistaa Tukesin rekistereistä. Pätevyysvaatimukset eivät koske sellaisia töitä, joissa laitteen kylmäainepiiriin ei kajota, joten suodattimen pesu tai roskien poisto ei vaadi mitään todistusta. Kylmäalan pätevyyksistä säädetään nykyisin valtioneuvoston asetuksessa 1063/2025, joka korvasi aiemman asetuksen 452/2009; vanhan asetuksen nojalla myönnetyt pätevyydet ovat edelleen voimassa.
Vähentynyt kylmäainemäärä on aina vuoto, ei kulumista. Pelkkä lisääminen ilman vuodon paikannusta ja korjausta on väliaikainen toimenpide, joka toistuu. Kalleimmassa päässä ovat kompressorin ja nelitieventtiilin viat, joiden korjaus lähestyy usein uuden laitteen hintaa. Noin kymmenen vuotta vanhan laitteen kohdalla kannattaa pyytää asentajalta arvio korjauksen ja vaihdon kustannuksista rinnakkain ennen päätöstä.