Terassin öljyäminen onnistuu, kun lämpötila ja ilmankosteus pysyvät valmistajan rajoissa koko kuivumisen ajan. Purkin kyljessä oleva raja koskee levityksen lisäksi niitä tunteja, jotka öljy kuivuu sivellin jo pestynä. Moni öljyää lämpimänä iltapäivänä, ja öljy jää kuivumaan viileään ja kosteaan yöhön, jossa ehdot eivät enää täyty.
Valmistajien lämpötila- ja kosteusrajat
Kahden kotimaisen valmistajan liuoteohenteisten terassi- ja puuöljyjen tuoteselosteissa ehdot ovat lähes sanasta sanaan samat. Käsittelyn ja kuivumisen aikana ilman, pinnan ja öljyn lämpötilan alaraja on +5 °C ja ilman suhteellisen kosteuden yläraja 80 prosenttia.
Lämpötilavaatimus koskee kolmea asiaa: ilmaa, käsiteltävää pintaa ja itse öljyä. Ulkovarastossa talvehtinut purkki voi olla kylmempi kuin kevätpäivän ilma, ja varjossa oleva terassilauta lämpenee aamulla hitaammin kuin ilma. Kaikkien kolmen on oltava rajan yläpuolella.
Viisi astetta on minimi, jonka alle ei pidä mennä. Erään terassiöljyn suomenkielisessä työohjeessa alaraja on muodollisesti yli 0 °C, mutta sama ohje sanoo, että lämpötilan tulisi olla yli 10 °C ja että sopiva säätila käsittelylle on pilvipouta. Käytännössä hyvä sääikkuna on siis pilvipoutainen jakso, jolloin päivä on yli kymmenen asteen ja yökin pysyy selvästi plussalla.
Puun kosteus ja painekyllästetty lauta
Toinen raja on puussa. Molempien tuoteselosteiden mukaan puun kosteuspitoisuuden on oltava alle 20 prosenttia, ja sama raja on kolmannen valmistajan työohjeessa. Toinen selosteista perustelee rajan: kostea puu ei ime öljyä, ja öljy kuivuu kosteassa hitaasti. Puuinfon mukaan ulkona ilmakuivatun puutavaran kosteuspitoisuus vaihtelee 15–25 prosentin välillä, joten terassilauta voi olla rajan yläpuolella, vaikka sen pinta näyttää kuivalta.
Menekki kannattaa laskea ennen sääikkunan valintaa. Toisen öljyn selosteessa käytännön riittoisuus on 5–8 m²/l sahatulla ja 8–10 m²/l höylätyllä laudalla. Toisen öljyn selosteessa riittoisuus on 5–7 m²/l vanhalle ja kuluneelle puupinnalle ja 7–15 m²/l uudelle tai hyväkuntoiselle puupinnalle. Kahdenkymmenen neliön vanha sahalautaterassi vie siis yhteen käsittelykertaan noin 2,5–4 litraa öljyä.
Käsittelykertojen määrä vaihtelee tuotteittain. Toisen valmistajan ohje neuvoo käsittelemään pinnan kertaalleen, toisen ohjeessa pinta käsitellään 1–2 kertaan. Kolmannen valmistajan työohje muistuttaa, että kahdesti öljytessä ensimmäisen levityskerroksen on kuivuttava kunnolla ennen kuin työtä jatketaan. Kaksi kerrosta vaatii siis selvästi pidemmän poutajakson kuin yksi.
Kosteusmittari kertoo, onko lauta alle 20 prosentin. Pesu nostaa puun kosteutta, ja valmistajan ohjeen mukaan pesun jälkeen pinnat huuhdellaan huolellisesti vedellä ja niiden annetaan kuivua ennen öljyämistä. Varjoisa sivu kannattaa mitata erikseen aurinkoisen sivun lisäksi.
Uusi painekyllästetty terassi on oma tapauksensa. Toisen valmistajan selosteen mukaan painekyllästetty puu on usein märkää, ja sen pintakäsittelyä suositellaan noin puolen vuoden kuluttua asennuksesta. Kolmannen valmistajan työohje neuvoo antamaan terassilautojen olla ulkona muutamista viikoista kuukausiin ennen pintakäsittelyä. Keväällä rakennettu painekyllästetty terassi öljytään siis aikaisintaan loppukesällä tai syksyllä. Liian aikainen öljyäminen voi selittää, miksi terassin öljyäminen epäonnistuu huolellisesta työstä huolimatta.
Vuorokaudenaika ja kastepiste
Suhteellisen kosteuden 80 prosentin raja on se kohta, johon suomalainen alkukesä ja syksy kompastuvat. Ilmatieteen laitoksen mukaan suhteellinen kosteus vaihtelee kesällä vuorokaudenajan mukaan ja on päivällä alempi kuin yöllä. Lämpimämpään ilmaan mahtuu enemmän kosteutta, joten päivän lämmetessä suhteellinen kosteus pienenee ja illan viiletessä se nousee. Kastepiste on lämpötila, johon ilman pitäisi jäähtyä, jotta siinä oleva vesihöyry alkaisi tiivistyä. Kun laudan pinta jäähtyy yöllä kastepisteeseen, sille tiivistyy kastetta.
Iltapäivällä levitetty öljy on tällöin vielä märkää. Toisen valmistajan selosteen mukaan öljy on +23 asteessa kosketuskuiva 8 tunnin ja kuiva 16 tunnin kuluttua, joten kello viiden jälkeen levitetty kerros viettää koko viileän ja kostean yön kuivumatta.
Toimiva rytmi on vastakkainen kuin moni olettaa. Odota aamulla, kunnes kaste on haihtunut ja lauta on kuiva, aloita aamupäivällä ja lopeta varhain iltapäivällä. Silloin öljy saa päivän lämpimimmät ja kuivimmat tunnit. Valitse jakso, jolle ei ole luvassa sadetta, ja katso ennusteesta päivän ylimmän lämpötilan lisäksi yön lämpötila ja ilmankosteus.
Kuivumisajat viileässä
Tuoteselosteiden kuivumisajat on mitattu vakio-olosuhteissa, ja ne kannattaa lukea sen mukaan. Toisen öljyn kuivumisajat on ilmoitettu +23 asteessa, ja seloste huomauttaa, että kuivuminen hidastuu viileässä ja kosteassa. Kolmannen valmistajan työohje pyytää antamaan yhden levityskerroksen kuivua vähintään 12 tuntia 23 asteen lämpötilassa ja 50 prosentin ilmankosteudessa ja toteaa samaan hengenvetoon, että matalampi lämpötila ja korkeampi ilmankosteus pidentävät kuivumisaikaa.
Kymmenen asteen syyspäivänä todellinen kuivumisaika on siis selvästi pidempi kuin selosteen luku. Ero johtuu mittausolosuhteista, joten selosteessa ei ole virhettä. Toinen kerros levitetään vasta, kun ensimmäinen on kuivunut kunnolla.
Kuivumiseen liittyy myös turvallisuusasia, joka on kirjattu molempiin selosteisiin. Öljyyn kastuneet rievut voivat syttyä itsestään, toisen selosteen mukaan jo muutaman tunnin kuluttua. Selosteiden mukaan tällainen jäte kerätään erilleen ja säilytetään vedellä kostutettuna tai paloturvallisessa paikassa ilmatiiviisti suljetussa astiassa, ja veteen upottaminen on suositeltavaa. Ohje koskee kotipihan puolikasta purkkia samalla tavalla kuin ammattilaisen urakkaa.
Virheitä, joita kannattaa välttää
Kevät houkuttelee öljyämään liian aikaisin. Ilma lämpenee aurinkoisena huhtikuun päivänä nopeasti, mutta terassilaudat ovat talven jäljiltä viileät ja kosteat, eikä öljy imeydy märkään puuhun. Pesu ja öljyäminen samana päivänä on samaa sukua, koska pesuvesi nostaa puun kosteutta juuri ennen käsittelyä.
Liika öljy on toinen ongelma. Kumpikin seloste ohjeistaa pyyhkimään imeytymättömän öljyn pois, ja toinen neuvoo levittämään öljyn tiukkaan niin, että kaikki öljy imeytyy puuhun.
Koesively säästää eniten harmia. Toisen selosteen mukaan jo harmaantunut ja nukkainen puu imee öljyä voimakkaasti, ja lopputuloksesta tulee silloin hyvin tumma. Sama seloste huomauttaa, että jokainen öljyämiskerta tummentaa puun pintaa, joten sävy kannattaa kokeilla piilossa olevaan lautaan myös huoltokäsittelyssä.