IV-kanavien puhdistuksen aikaväli asuinrakennuksessa perustuu suosituksiin, koska laki ei anna asunnoille vuosilukua. Sisäasiainministeriön asetus ilmanvaihtokanavien ja -laitteistojen puhdistamisesta (802/2001) määräsi puhdistusvälit vain tietyille rakennustyypeille, eikä tavallinen asuinrakennus ollut listalla. Asetuksessa välit olivat kerran vuodessa tai vähintään viiden vuoden välein käyttötarkoituksen mukaan, ja puhdistuksen yhteydessä tarkastettiin kanavien tiiviys ja palorajoittimen toiminta. Asetus kumoutui uuden pelastuslain (468/2003) siirtymäsäännöksen nojalla viimeistään vuoden 2006 lopussa.
Nykyinen velvoite on tarveperusteinen. Pelastuslain (379/2011) mukaan rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan on yleisten tilojen osalta ja huoneiston haltijan omien tilojensa osalta huolehdittava, että ilmanvaihtokanavat ja -laitteet on huollettu ja puhdistettu siten, ettei niistä aiheudu tulipalon vaaraa. Rajaus on olennainen: säännös puhuu vain palovaarasta. Sisäilman laadusta pelastuslaki ei sano mitään, joten hygienian osalta liikutaan suositusten varassa.
Uudisrakentamista koskee lisäksi ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta (1009/2017). Sen mukaan ilmanvaihtojärjestelmä ja sen huoltoväylät on suunniteltava siten, että järjestelmän osat voidaan helposti ja turvallisesti puhdistaa, huoltaa, korjata ja vaihtaa. Käytännössä tämä tarkoittaa riittävää määrää puhdistusluukkuja. Vanhassa talossa juuri luukkujen puute jättää puhdistuksen helposti osittaiseksi.
Suositellut välit rakennus- ja järjestelmätyypeittäin
Asuinrakennuksissa käytännön suositus on vakiintunut. Hengitysliiton ohjeen mukaan ilmanvaihtokanaviston tarkastus ja mahdollinen puhdistus teetetään ammattilaisella 5–10 vuoden välein, ja lisäksi kanaviston puhtaus on tarkistettava ja tarvittaessa puhdistettava ennen rakennuksen käyttöönottoa. Jos kanava on kauttaaltaan pölyssä, puhdistus teetetään heti. Sisäilmastoluokitus 2008 määrittelee parhaan puhtausluokan P1 järjestelmille tarkastuksen viiden vuoden välein käyttöönotosta. Sanamuoto on tarkka: viiden vuoden välein tarkastetaan, ja puhdistus seuraa havainnosta.
Kumotun asetuksen listasta näkee, missä tiloissa kanavat likaantuvat nopeimmin. Kerran vuodessa puhdistettaviin kuuluivat ammattimaisten ruoanvalmistuspaikkojen sekä ruiskumaalaamojen, puusepäntehtaiden, tekstiilitehtaiden, pesuloiden, leipomoiden ja savustamoiden kanavistot. Vähintään viiden vuoden välein puhdistettaviin kuuluivat sairaalat, vanhainkodit, päivähoitolaitokset, koulut, hotellit, asuntolat ja ravintolat. Kotikeittiö ei kuulu ammattimaisiin ruoanvalmistuspaikkoihin, mutta rasvaisen ruoanlaiton vaikutus poistokanavaan on laadultaan sama.
Järjestelmätyyppi muuttaa painopistettä. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa ei ole suodattimia eikä puhaltimia, ja likaantuminen keskittyy poistohormeihin ja venttiileihin. Hormien kunto liittyy myös tulisijoihin ja siten nuohouksen määräaikoihin. Koneellisessa poistossa likaa kerää poistokanavisto, erityisesti keittiön haara ja huippuimurin siipipyörä. Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa suodattimet ja lämmöntalteenoton kenno ovat oma huoltokohteensa, ja tuloilmakanavien puhtaus vaikuttaa suoraan sisään puhallettavan ilman laatuun.
Likaantumisnopeuteen vaikuttavat rakennuksen sijainti, ulkoilman epäpuhtaudet ja tuloilman suodatus, poistopuolella taas tilan käyttö. Vilkkaan tien varsi, lemmikit, sisällä tupakointi, runsas paistaminen ja remontit lyhentävät väliä. Remontin jälkeen kanavisto kannattaa tarkastaa aikataulusta riippumatta, koska rakennuspöly kulkeutuu järjestelmään nopeasti.
Vuosihuolto kanavapuhdistusten välissä
Viiden tai kymmenen vuoden väli koskee kanavistoa. Koko järjestelmä tarvitsee lisäksi huoltoja, jotka toistuvat vuosittain ja joiden laiminlyönti näkyy sisäilmassa paljon nopeammin kuin kanavaan kertyvä pöly. Hengitysliiton ohjeen mukaan poistoilmaventtiilit suositellaan puhdistettavaksi vähintään pari kertaa vuodessa, ja jos venttiilit ovat irrotettavia, ne irrotetaan ja pyyhitään tai pestään. Venttiilien säätöasentoa ei pidä muuttaa, koska asennon muuttaminen sekoittaa koko asunnon ilmavirrat. Merkitse asento ennen irrottamista ja palauta venttiili täsmälleen samaan kohtaan.
Hengitysliiton mukaan tuloilmansuodattimet on hyvä vaihtaa vähintään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ennen katu- ja siitepölyaikaa sekä syksyllä tai laitevalmistajan ohjeen mukaan. Suodattimen vaihto on halpa toimenpide, joka vaikuttaa sekä sisäilman laatuun että koneen sähkönkulutukseen. Liesituulettimen rasvasuodattimen puhdistusväli on Hengitysliiton mukaan 1–3 kuukautta sen mukaan, kuinka paljon keittiössä laitetaan ruokaa. Se on samalla kohta, josta rasva muuten lähtee kulkeutumaan poistokanavaan.
Merkit puhdistustarpeesta
Yksinkertaisin kotitarkistus on sama, jota ammattilainen käyttää silmämääräisessä arvioinnissa. Kun poistoventtiili on irrotettu, kanavan pohjaa pyyhkäistään sormella lyhyeltä matkalta, jolloin näkee pölykerroksen paksuuden ja sen, kuinka tiukasti lika on kiinni. Hengitysliiton mukaan kanavien pohjalla on aina pieni määrä pölyä, joten ohut kerros ei vielä tarkoita puhdistustarvetta. Poistoventtiilin ympärille ilmestyvät tummat juovat kertovat, että ilma kulkee mutta sen mukana kulkeva pöly tarttuu reunoihin.
Muita merkkejä ovat tunkkaisuus, joka ei poistu tuulettamalla, ikkunoiden pitäminen jatkuvasti raollaan riittävän ilmanvaihdon vuoksi, kylpyhuoneen kosteuden hidas poistuminen, keittiön käryn leviäminen muihin huoneisiin ja puhaltimen äänen muuttuminen. Pölyn epätavallisen nopea kertyminen pinnoille on myös oire, koska huonosti toimiva poisto ei enää siirrä hiukkasia ulos.
Numeroina puhtautta arvioidaan pölykertymänä. Sisäilmastoluokitus 2008:n mukaan P1-puhtausluokan luovutusvalmiin ilmanvaihtojärjestelmän pölykertymän keskiarvo ei saa ylittää 0,7 g/m², ja P2-järjestelmän raja-arvo on 2,5 g/m². Käytössä olevalle P1-järjestelmälle luokitus esittää pölykertymän raja-arvoksi 2,0 g/m². Käytössä olevan järjestelmän pölylle ei ole esitetty tarkkoja järjestelmäkohtaisia hylkäysperusteita, joten tulos on aina tulkinta, jota kannattaa verrata aiempiin pöytäkirjoihin.
Puhdistuksen ja tarkastuksen sisältö
Kunnollinen työ alkaa asiakirjoista. Ennen tarkastusta tutustutaan ilmanvaihtosuunnitelmiin ja -piirustuksiin, vastaanottopöytäkirjoihin, aiempiin huolto-, tarkastus- ja puhdistuspöytäkirjoihin sekä mahdollisiin kuntoarvioihin. Ilman näitä ei tiedetä, mitä järjestelmässä pitäisi olla eikä milloin sitä on viimeksi käsitelty.
Sisäilmastoluokituksen 2008 mukaan järjestelmän sisäpinnan puhtaus arvioidaan satunnaisesti vähintään viidestä eri pisteestä. Konehuoneessa tarkastetaan yleinen siisteys, lattiakaivot, koneiden ulkopuolinen puhtaus, kondenssiveden viemäröinti ja lämmöneristeiden kunto. Koneesta avataan kammiot tarpeen mukaan ja katsotaan ulkoilmasäleiköt, suodattimet, lämmönsiirtimet, puhaltimet, kondenssivesialtaat ja äänenvaimentimien pinnat. Päätelaitteista tarkastetaan tulo- ja poistoventtiilit sekä kohdepoistojen, kuten liesikuvun, suodattimet. Kanavien sisäpuolta voidaan kuvata kameralla, ja jos silmämääräinen arvio ei riitä päätökseen, pölykertymä mitataan esimerkiksi suodatinmenetelmällä.
Itse puhdistuksessa kanavat harjataan ja imuroidaan luukkujen kautta alipaineistettuna, päätelaitteet pestään ja koneen osat puhdistetaan. Hengitysliiton mukaan desinfiointiaineita ei normaalissa puhdistuksessa tarvita. Puhdistus muuttaa virtausvastuksia, joten ammattilainen tarkastaa ja säätää ilmanvaihdon puhdistuksen jälkeen. Lopputuloksesta laaditaan raportti, jossa esitetään kokonaisarvio puhtaudesta, puhdistustarpeesta sekä havaituista laitevioista ja puutteista. Hengitysliitto neuvoo pitämään tarkastuspöytäkirjan tallessa.
Kuka tilaa puhdistuksen
Vastuu työn tilaamisesta jakautuu talotyypin mukaan. Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n mukaan yhtiön on pidettävä kunnossa lämmitys-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja muut sen kaltaiset perusjärjestelmät, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Kerros- ja rivitalossa kanaviston puhdistus tilataan siksi taloyhtiön kautta koko talolle kerralla. Asunnon sisäpuolella olevien venttiilien puhdistus kuuluu Hengitysliiton mukaan taloyhtiössä osakkaalle, joten venttiilien pyyhkiminen on asukkaan tehtävä myös silloin, kun kanavat puhdistaa yhtiö. Omakotitalossa tilaaja on omistaja itse, ja aikataulu kannattaa sovittaa samaan vuoteen suodatinten ja lämmöntalteenottokennon huollon kanssa.